Historiaa

Seura perustettiin 11.01.1961 ja perustava kokous pidettiin Leipeellä Valfrif Janssonilla. Kokouksessa oli mukana 17 henkilöä. Seuran toimialueeksi määrättiin Leipeen ja Pisan kylät Rovaniemen maalaiskunnassa.

Lainaus pöytäkirjasta:

"Pöytäkirja on tehty Leipeen ja Pisan Erämiesten perustavasta kokouksesta Leipeellä tammikuun 11 pvnä 1961. Saapuvilla olivat seuraavat henkilöt: Valfrid Jansson, Ilmari Ruotsalainen, Väinö Sorvoja, Ransu Asunmaa, Pertti Tuisku, Olavi Rautio, Tauno Lungvist, Unto Valpas, Onni Uusitalo, Martti Teerijoki, Valtteri Sorvoja, Kari Ruotsalainen, Oiva Aula ja Ville Karkia, sekä Suomen metsästäjäliiton Lapin piirin edustaja T.Mäkinen ja Suomen Kalamiesten Keskusliiton edustajana kalastusmestari Sulo Ahvonen."

3§

Riistapäällikkö T. Mäkinen ja kalastusmestari S. Ahvonen selostivat metsästys- ja kalastusseurojen toimintaa.

4§

Keskusteltiin metsästys- ja kalastusseurojen perustamisesta ja päätettiin seura yksimielisesti perustaa, jonka nimeksi hyväksyttiin Leipeen ja Pisa Erämiehet ry.

7§

Seuran johtokuntaan v. 1961 valittiin Valfrid Jansson puh.joht., Voitto Sorvoja, Pekka Varima ja Eino Kakko, sekä varajäseniksi Oiva Aula, Olavi Rautio ja Antero Heikkinen.

Kokouksen puolesta: puheenjohtaja: Valfrid Jansson sihteeri: Sulo Ahvonen

Seuran ensimmäisinä toimintavuosina kerättiin uusia jäseniä, sekä tehtiin maanvuokrasopimuksia ja pidettiin hirvikoeammuntoja. Syksyllä -61 saatiin jopa 9 aikuisen hirven pyyntilupaa ja metsälle päästiin!

Heti seuran perustamisen jälkeen vuokrattiin myös Metsähallitukselta Kuusijärvi kalastustoimintaan sekä istutustoimintaan.

Pöytäkirjojen mukaan 1964 silloinen johtokunta päätti tilata Kuusijärveen (24 ha) 50 000 kpl siian poikasta - nykykäsityksen mukaan istutustiheys oli ylimitoitettu. Kalajaoston toimintaan kuuluu nykyisin maltillinen istutustoiminta, joten Kuusijärveen istutetaan korkeintaan nykyisin n. 500 kpl 2-vuotista siianpoikasta vuosittain.

Lainauksia pöytäkirjoista:

V. 1962 Yleinen kokous päätti ostaa V. Janssonilta soivan metson 2500 markalla ja lahjoittaa sen Kiviharjulle hänen täyttäessään 50 vuotta.

Samoin vuonna -62 pidettiin parakin purku- ja siirtotalkoot. Mukana talkoissa oli n. 15 henkilöä. Myöhemmin seura myi parakkinsa rakennustarvikkeet jäsenilleen ja kämpän rakentaminen kuivui kasaan.

6.10.1963 kokouksen 5§:ssä todettiin, että hirvenkaatolupia oli myönnetty 11 kpl anotun 18 kappaleen sijasta. Asiasta päätettiin valittaa, sekä hirvenmetsästykseen aiottiin anoa jatkoaikaa.

Seuran toiminta oli aina 60-luvun loppuun asti vilkasta riistanhoidon, metsästyksen ja kalastuksen osalta. Vuodet 1970-1972 seura "veti henkeä" - tosin esim. pilkkikilpailuja pidettiin ja hirvikiintiötkin olivat pieniä.

1973 seuran toiminta alkoi pikkuhiljaa elpyä ja töitäkin tehtiin - pidettiin kokouksia, tehtiin vesien- ja maanvuokraussopimuksia, vaihdettiin toimihenkilöitä, ruokittiin riistaeläimiä ja metsästettiin pienriistaa.

80-luku oli seuralle toiminnallista aikaa, jonka me useat muistamme ja tiedämme. On ruokittu riistaeläimiä jäniksiä, hirviä. On rakennettu ruokintapaikkoja sekä raivattu vesakkoja. Hirvitiheyden ollessa korkeimmillaan karkotteitakin levitettiin.

1984 seuramme hirvikiintiö oli 108 kpl, 54 aikuista ja 54 vasaa joista syksyn aikana saatiin saaliiksi 99 kpl. Syksyn -84 hirvijahtiin meni seuran miehillä kolme kuukautta, jota kotiväki pakkasi jopa vierastamaan.

Seuran toimintaa matkan varrelta!

1984 saatiin ostettua maa-alue Elsa ja Eino Kakolta. Hirsisen asuinrakennuksen meille lahjoitti Timo Sirviö. Rakennus purettiin ja kasattiin, sekä sisustettiin uudestaan. Talkootyötunteja kertyi neljän vuoden aikana n. 2200 tuntia. Seuramme toimitalo valmistui 1.9.1990. Toimitalon ideana on palvella jäsenistön ja kyläläisten tarpeita eli toimia yhteisenä kokoontumispaikkana Leipeen ja Pisan kyläläisille.

Tilanne ja toiminta nyt 2011
Seuran puheenjohtaja: Timo Kuisimin Seuran siht./rahastonhoitaja: Esko Körkkö Kalajaoston vetäjä: Pekka Nurmela Jäsenmäärä: maksavia jäseniä 65 kpl ja maanomistajajäseniä 75 kpl

Metsästys- ja kalastuspinta-alat / metsästystoiminnan kehitys:

• yksityisten vuokramaat (seuralla vuokralla) n. 4100 ha
• valtion alueet n. 20 000 ha
• vuokratut vesialueet n. 24 ha
• vuokravesillä istutetaan ja pyydetään siikaa kalajaostonvetäjän johdolla Metsästyksen / toiminnan kehityksestä:
• taimistotuhoja on tullut paljon ja toiveissa on, että puollettavien hirvien määrä pysyy hyvällä tasolla
• kanalintujen osalta pyynti on ollut vähäistä rauhoitusten takia, joten nyt on panostettu lähinnä pienpetojen pyyntiin ja jonkin verran syötävänä riistana on pöyydetty jäniksiä

Hirvien jako perinteisesti

Maanomistajille on jaettu vuosittain lihapussi ja kylällä tapahtuvaan huutokauppaan on aina varattu lihaa. Peijaiset / ohjelmallinen iltama pidetty jäsenistölle ja kyläläisille yleensä hirvijahdin päätteeksi.

Muu toiminta:

• riistanhoitotyöta jatketaan - riistapellot, pajukkojen raivausta, nuolukivet, pienpetojen pyynti (seuralla meneillään oma pienpetokilpailu, jossa pyytäjille on hyvät palkinnot), ampumatoimintaa myös harrastetaan, talkootoiminta ja yhteistyö naapuriseurojen kanssa jatkuu
• uusien jäsenien hankkimiseen panostetaan, koska jäsen- ja metsästäjäkunta väistämättä tuntuu "vanhentuvan"
• pikkuhiljaa muutosta tapahtumassa, sillä nuoria on jo liittynyt seuramme jäseniksi ja toivoa sopii, että nuoripolvi ottaisi vähitellen vastuuta myös itse seuratoiminnasta

Lopuksi: Tavoitteena on jatkossakin toimia hyvässä ja rakentavassa yhteishengessä kylien yhteishenkeä ja perinteitä arvostaen.

Tämä teksti on Esko Körkön tekemä lehdistötiedote seuran 50-vuotiskatsaus / historiikki 9.7.2011